Avoinna:

• Ma-ti 9-22
• Ke-to 9-24
• Pe-la 9-03
• Su 9-22

Mestarin tarina: laivanvarustaja, tiilitehtailija Johannes Blenner

Rautatien halkomaan, lähes asumattomaan Jokelaan perustettiin tiilitehdas vuonna 1874. Se tyydytti  Helsingin ja Pietarin kovaa tiilen­kysyntää. 1880-luvulla Jokelan Tiilitehtaalle pystytettiin ensimmäinen, holvaamaton rengasuuni, ja tiilien suurtuotanto saattoi alkaa. Savenkaivuu­kone ja tiilipuristimet korvasivat vähitellen ihmis­kädet ja vetöhärät tiilenlyönnissä. Tienoon riittoisilla savikoilla on ajan myötä toiminut kolme muutakin tiilitehdasta, joista pisimpään, 1980-luvulle asti tuotti tiiliä ja salaojaputkia Kolsan tiilitehdas.  

Tiiliä voitiin Jokelassakin lyödä vain sulan maan aikaan, joten kyläkuvaa vilkastuttivat kesäisin kausityläiset kuten lähi­kylien nuoriso ja kauempaa pohjoisesta tulleet “lentojätkät”. 

1900-luvun alussa Jokelan Tiilitehdas oli maan suurin. Kahden tuotantolinjaston avulla yllettiin 8 miljoonan tiilen vuosituotantoon. Tehtaan ja sen maatilan työläiset asuivat kasarmi­tyyli­sissä työsuhdeasunnoissa tiiliruukin lähi­tuntu­massa. Tehtaalla toimi myös aikanaan koulu ja meijeri, ja työläiset pitivät yllä omaa Osuus­kauppaansa.  

Jokelan Tiilitehtaan ensimmäinen pitkäaikainen omistaja oli puolalainen aatelismies Paul Chmelewski. Hän rakennutti perheelleen huvila­maisen kartanon, jonka ympärille perustettiin englantilaistyylinen puisto eli Parkki. Sen hiekkakäytäville oli työläisiltä pääsy kielletty. Kartanoon muutti sittemmin tanskalainen laivanvarustaja Johannes Blenner, joka omisti tehtaan vuodesta 1917.  1930-luvun alun laman ja vararikon jälkeen hän  jatkoi liiketoimiaan Jokelassa tehtaan suureen tiilinavettaan perustamassaan Fennia-Pesulassa.  Hänen vaimonsa oli harpunsoiton opettaja Lilly Kajanus-Blenner. Tämä koulutti tiilitehtaan työläisten tyttäristä ammattiharpisteja.

 Tirehtööri Blenner muistetaan Jokelassa työläisistään huolta pitäneenä isähahmona, jonka huonoa suomenkielentaitoa naureskeltiin. Tehdas­­­alueella pidettyjen tilimarkkinoiden aikaan hän saattoi rökittää kävelykepillään juopuneita alaisiaan. Hänen oman varakkuutensa huhuttiin perustuneen kieltolain aikaiseen viskin sala­kuljetukseen. Blennerien luona Jokelassa vierailivat usein rouvan isän, kapellimestari Robert Kajanuksen ystävät kuten Jean Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela.