Wanha Mestari Kemijärvi
Avoinna:
- Ma-ti 10-22
- Ke-to 10-02
- Pe-la 10-03
- Su 12-22
Ajanvietteeksi:
- tupakointihuone
- 2 x 40" taulu-TV
- RAY ja PhotoPlay
- päivän lehdet
- 2 x darts
- jukebox
- tanssilattia
- todella hyvät pihvit, hampurilais-ateriat,
Stop & Go minipizzat ja hot dogit
Tarinaa:
Joet olivat Pelkosenniemen ja Kemijärven kulkuväylinä vuosisatojen ajan ja niiden kautta monet eri kultturivaikutteet levisivät laajalle. Jokia pitkin oli yhteys länteen Itämerelle, pohjoiseen Jäämerelle sekä itään Vienanmerelle aina aina Laatokkaan asti. Vanha ns. Lapin ja Lannan rajalinja kulki myös osittain vesistössä – Kemijärven Luukinsalmelta Kemijärven poikki ja kääntyi Pyhätunturille.
Pohjoisen ihmiset, varsinkin vanhakansa oli ja on vielä tänä- päivänäkin luonnon armoilla.Entisinä aikoina halla, kuivuus tai rankkasateet saattoivat hetkessä tuhota kasvun ja sadon. Pedot surmasivat karjaa sekä oli kulkutauteja jotka vei aikuisia että lapsia.
Entisaikojen pohjoisten ihmisten maailmakuva oli tyystin erilainen kuin tämän päivän ihmisten, heidän maailman selitykset oli maagisia, syyt ja seuraukset selittyivät sen mukaisesti.
Luonto, elämä ja elanto luonnosta on Pohjoisen ihmisen elinehto ja elämäntapa. Talven kylmyydestä ja pimeydestä johtuen pohjoisen ihmiset ovat aina joutuneet keksimään keinoja selvitä elämässä, kehittämään asioita ja esineitä.
Erästys ,metsästys ja kalastus saaliineen oli metsän henkien armoilla, joita lepytettiin ja taiottiin.
Tänä päivänä erästys on suuressa suosiossa paikkakunnalla kaikkina vuoden aikoina. Lapin kauniiden maisemien ja selkeiden erivuoden aikojen tuoman luonnossa liikkumisen, ihmisen sisäisen rauhan ja mielihyvän antamana.
Kemijärven ilmasto on mantereinen, jossa kesät ovat suhteelisen lämpimiä ja talvet kylmiä. Sateesta tulee lumena 50%. Jää pysyy järvissä 7 kk vuodesta. Yötön yö kestää Kemijärvellä n. 5 viikkoa ( 4.6.-8.7.) välillä. Talvella kaamoksen aikaan aurinko käväisee taivaanranalla. Pelkosenniemen Pyhän rajoilla kaamos kestää pari viikkoa.
Lapin ruska on Suomen värikkäin koska täällä on moni koivun risteytyksiä ja sekamuotoja. Pihlaja ja tuomi on Lapissa etelää punaisempia. Maaruskaan antavat erityisesti riekonmarja ja mustikka punertavia sävyjä. Valoisat ja lämpimät päivät sekä yöpakkaset antavat värikkään ja monimuotoisen ruskan.
