Avoinna:

• ti-la 18-02
• su ja ma suljettu

• tupakointihuone
• Guinness hanassa 
• 2 x 32" taulu-TV
• RAY ja PhotoPlay
• päivän lehdet
• jukebox
• biljardi
• ilmainen asiakaspääte ja wlan
• nyt myös Darts

Purtavaa:

• ravintola Martinan ruokalista klo 22 asti

Tarinaa:

WANHA MESTARI KUUSAMO

Kiinnostus herää
Ajatus Rukan hyödyntämisestä talvimatkailussa heräsi 1930-luvulla. Suunnitteilla oli murtomaahiihtoreitti Sallatunturi - Ruka - Kuusamon kirkonkylä. Valitettavasti toinen maailmansota sotki suunnitelmia. Samalla vuosikymmenellä Suomeen tuotiin uusi harrastus "mutkamäenlasku" ja Rukalle se saapui 1940-luvulla. Tunturin juurelta noustiin tamppaamalla ylös ja laskettiin metsäisessä rinteessä aukkokohdista alas.

Isojako, ensimmäiset pujottelukisat, Åren matkat ja hissi
Isojako aloitettiin 1950-luvulla ja tämän yhteydessä kukaan ei vaatinut Rukaa itselleen, joten suurin osa jäi valtion omistukseen. Maanmittausinsinööri Kalevi Routala teki aloitteen ensimmäisen rinteen raivaamiseksi ja haki suullisen luvan metsänhoitajilta. Ahkeran talkootyön tuloksena voitiin alkutalvesta 1955 laskea ensimmäiset laskut. Rinne on vuosien saatossa laajentunut nykyiseksi eturinteeksi.

Vuonna 1955 pidettiin ensimmäiset pujottelukilpailut ja seuraavana vuonna Rukalla järjestettiin pujottelun SM-kisat. Kuusamon Eräveikot perusti 1956 pujottelujaoston hoitamaan laskettelua. Oppia lasketteluun ja toimintojen kehittämiseen haettiin Åresta. Rukan hiihtokoulun perustaminen sai myös kimmokkeen sieltä.

Seuraavaksi unelmaksi muodostui hissin rakentaminen ja 300 m pitkä hissi valmistui 1957. Kuusamon Matkailun toimesta Rukalle saatiin ensimmäinen 28-vuodepaikkainen majoitustila, Kaltiomaja, jossa oli myös ruokailu- ja oleskelutilat sekä sauna.

1960 -luvun tasaisesta kasvusta 70-luvun investointikauteen
Lasketteluharrastuksen laajentuessa Rukalla havaittiin oleskelu- ja majoitustilojen puute. Rukatunturi Oy rakensi hotellin joka valmistui 15.12.1963. Hotellissa oli 12 huonetta ja ravintolassa 100 asiakaspaikkaa.
Vuoteen 1963 saakka Rukalla oli tultu toimeen 50-luvulla rakennetuilla rinteillä. Laskettelijoiden määrä kasvoi ja uusille rinteille katsottiin paikkaa tunturin takaa. Vuosseli avattiin 1964 uusine hisseineen. Hissin pituus oli 950 m ja kapasiteetti 800 nousua tunnissa (nykyisin 2400 nousua/tunti). Ensimmäisiin Rukan kisoihin 1964 rakennettiin Suomen suurin hyppyrimäki, joka oli kuudenneksi suurin koko euroopassa.

Juhani Aho tutustui Rukaan jo 60-luvulla ja vuonna 1972 Aho perheineen osti vaikeuksissa olleen Rukatunturi Oy:n osakekannasta 2/3. Vallan ja vastuun siirtyminen Aholle merkitsi voimaperäisen kehityskauden alkua Rukan hiihtokeskuksessa. Majoitus- ja ravintolakapasiteettia kasvatettiin ja uusia hissejä rakennettiin.
Rukatunturi/Rukakeskus Oy investoivat vuosien 1974-97 välisenä aikana yli 200 silloista miljoonaa markkaa. Samaan aikaan muut tahot tekivät Rukalle useiden satojen miljoonien markkojen investoinnit, joten koko alueelle tehtiin miljardiluokan investoinnit.

Karhunkierroksen historiaa

Kuusamon ja Sallan alueilla sijaitseva vaellusreitti Karhunkierros kulkee Oulangan kansallispuiston ja Valtavaaran luonnonsuojelualueen kautta Rukalle. Reitin ensimmäinen osuus merkittiin kesällä 1954 Pohjois-Kuusamon nähtävyyksien kautta. Loppusilauksen Karhunkierros reitti sai alkukesällä 1955 kun reitti linjattiin Konttaisen ja Rukan välillä.

Poromiesten ja tukkiyhtiöiden kämppiä otettiin retkeilijöiden käyttöön ja ensimmäiset rakenteet saatiin valmiiksi jo reitin merkitsemisvuonna. Karhunkierrokselle ei tarvinnut keksiä mallia, se lainattiin. Linja-auton matkaa Kuusamosta Paanajärvelle Sovakylän ja Käylän kylän kautta takaisin oli 1930-luvulla sanottu karhunkierrokseksi; kun sen matkan istui onnikan kyydissä, aina jäi karhu kierroksen sisään. 50 vuotta täyttävää koko Karhunkierros reittiä taivaltaa nykyisin 10 000 - 15 000 retkeilijää vuodessa.

Reitin merkitsijöiden mukaan Karhunkierros oli syntymästään asti yksi väline Kuusamon koskien suojelussa. Toinen Kuusamon matkailun merkkipaalu, johon Karhunkierros liittyy läheisesti, on Ruka. Sama innokas retkeilijöiden porukka, joka merkitsi Karhunkierros reitin aloitti myös Rukan rinteiden raivaamisen keväällä 1954.

Karhunkierros kulkee pääosin Oulangan kansallispuistossa. Karhunkierros kiertää myös Valtavaaran luonnonsuojelualueella. Oulangan kansallispuisto on perustettu 1956. Puisto sijaitsee Kuusamon ja Sallan kuntien alueella. Puiston pinta-ala on 270 neliökilometriä. Oulangan kansallispuisto sai vuonna 2002 PAN Parks -laatumerkin, joka on tae arvokkaasta luonnosta ja laadukkaista retkeilypalveluista. Sen lisäksi että puistoa halkoo Karhunkierros, Oulangalla on kolme luontopolkua (Hautajärven luontopolku on 1 km, Kiutalaisen maa - lasten luontopolku on 1 km, Hiidenlammen luontopolku on 5 km ja Rytisuon luontopolku on 5 km ). Juuman Pieni karhunkierros, pituus 12 km. Keroharjun reitti, pituus 17 km. Keroharjun reitin varrella on Kerojärven autiotupa. Pohjois-Kainuun erämaa-alueita suojelemaan perustettu kansallispuisto on pääosin metsäistä erämaata. Puiston sydämen muodostaa Oulankajoen laakso. Puiston pohjoisosia hallitsevat erityyppiset suoalueet. Erämaa-alueen alkuperäisiä asukkaita ovat olleet saamelaiset. Heidän tärkeimpiä elinkeinojaan ovat olleet metsästys ja kalastus. Oulankajoen tulvaniityiltä ja puronvarsiniityiltä korjattiin karjalle rehua. Vielä nykyisinkin perinteitä pidetään yllä niittytalkoilla. Puiston alue on hyvin rikas eliölajistoltaan. Eliölajien rikkaus johtuu pitkälti puiston luonnon monimuotoisuudesta, koska puistossa on reheviä kuusikoita, lehtoja, jokia, puroja ja jylhiä kallioita. Ei ole vain yhtä Karhunkierrosta olemassa. Karhunkierroksen voi aloittaa monesta paikasta ja kierroksen voi lopettaa moneen paikkaan. Maksimissaan kierrokselle kertyy mittaa 80 km, jos kierros aloitetaan Hautajärven luontotuvalta ja päätetään Rukalle. Karhunkierros on hyvin merkitty oranssilla merkillä (pieni Karhunkierros 12 km on merkitty vihreällä merkillä) ja leveä polku/pitkospuut johdattavat eteenpäin, joten kierroksen voi aloittaa mistä tahansa.

Kalevi Armas Oikarainen (s. 27.4.1936) on entinen suomalainen hiihtäjä, maailmanmestari ja olympiamitalisti, lempinimeltään "Susi-Kalle".

Oikarainen voitti 50 kilometrin hiihdon maailmanmestaruuden Vysoké Tatryn MM- kisoissa 1970. Se oli Suomen miesten ainoa mitali kyseisistä kisoista, ja sen jälkeen kesti 15 vuotta ennen kuin seuraava suomalainen mieshiihtäjä voitti maailmanmestaruuden (Kari Härkönen vuonna1985). Seuraavaan suomalaishiihtäjän 50 kilometrin maailmanmestaruuteen meni aikaa 27 vuotta (Mika Myllylä vuonna1997).

Vastapainona 33-vuotiaana saavuttamalle maailmanmestaruudelleen Oikarainen keskeytti arvokisoissa neljä kertaa: 15 kilometrillä Zakopanen MM- kisoissa 1962, 50 kilometrillä Oslon MM- kisoissa 1966, 15 kilometrillä Vysoké Tatryssa 1970 sekä 50 kilometrillä uran viimeisissä arvokisoissa, Sapporon olympialaisissa 1966.

Viestissä Oikarainen saavutti kaksi arvokisamitalia: hopeaa Oslossa 1966 ja pronssia Grenoblen olympialaduilla 1968. Molemmilla kerroilla hän hiihti ensimmäisen osuuden. Innsbruckin 1964 olympialaisiin hän pääsi vain varamieheksi. Oslossa hän sijoittui 30 kilometrillä 11:nneksi ja Grenoblessa samalla matkalla seitsemänneksi sekä 15 kilometrillä kymmenenneksi. Vysoké Tatryn MM-kisoissa kultamitalihiihtoa edelsivät pikamatkan keskeytyksen lisäksi 12. sija 30 kilometrillä ja 7. sija viestissä.

Seuratasolla Oikarainen edusti Kuusamon Erä- Veikkojen ja oli ammatiltaan rajavääpeli. Hän voitti henkilökohtaisilla matkoilla viisi ja viestissä yhdeksän Suomen mestaruutta. Kaikkiaan hän rohmusi 23 SM-mitalia vuosina 1958–1975.

Pirkko Määttä (s.7.3.1959, Kuusamo) on suomalainen entinen hiihdon maailmanmestari ja olympiamitalisti. Hän voitti urallaan kaikkiaan viisi olympia- ja MM-mitalia. Uran huippukohta osuiLahden MM- kisoissa 1989, joissa Määttä voitti kolme mitalia.

Pirkko Määttä tunnettiin parhaiten perinteisen hiihtotyylin taitajana; luistelutyylillä hän ei juuri menestynyt.

Maailmancupin osakilpailuissa Määttä sijoittui parhaimmillaan toiseksi ( Davosissa 17. joulukuuta 1988 perinteisen tyylin 10 kilometrillä). Uransa Määttä päätti Thunderder Bayn MM- kisoihin vuonna 1995.

Seuratasolla Määttä edusti Kuusamon Erä- Veikkoja. Ammatiltaan hän on vapaa-aikaohjaaja

Varaa hotelli Rukalta - Hotellimaailma.fi