Wanha Mestari Saarijärvi
| Tapahtumia: | |
| Perjantaisin ja lauantaisin klo 21 | karaoke |
--Avoinna:
- Ma-to 12-24
- Pe 12-02
- La 10-02
- Su 12-24
Ajanvietettä:
- tupakointihuone
- RAY ja PhotoPlay
- paljon lautapelejä ja päivän lehdet (iltapäivälehdet, Sampo, Keskisuomalainen)
- iso ympärivuotinen terassi
- 37" ja 40" taulu-TV:t
- darts ja biljardi
- tanssilattia
Purtavaa:
- Kuumia kana- ja kinkku-panineita 4.50
Mestarin Kertomaa: NÄIN SYNTYI SAARIJÄRVEN PAAVO
J.L Runebeg toimi kotiopettajana Saarijärvellä vuosina 1823-1825. Myöhemmin hän kirjoitti Saarijärven luonnosta ja kansanluonteesta. Runebergin esikoiskokoelma ilmestyi 1830, jossa on julkaistu hänen ensimmäinen merkittävä runonsa suomenkielisestä kansanmiehestä Saarijärven Paavosta.
Runon kuvaama talonpoika kamppailee lannistu-matta ankaraa luontoa vastaan. Vihdoin sadon onnistuttua hän ei unohda kadosta kärsivää lähimmäistään. Runossa kuvattua Paavoa pidetään täysipainoisena ihmisenä, esikuvana ja mallina. Runo on vaikuttanut pitkään ja on yksi ”kansansa luojia”.
Saarijärven Paavosta järjestettin patsaskilpailu, jonka voitti Heikki Varja. Patsaan sijoituspaikaksi valittiin Saarijärvi, ”meillä keski-Suomalaisilla on koko suomen kansalle kuuluva Saarijärven Paavo-runon raatajasymboli vaalittavana, ja velvollisuus huolehtia siitä, että hänen muistonsa säilyy kauas tulevaisuuteen.”