Avoinna:

• Ma suljettu

• Ti 18-01

• Ke 18-02

• To 18-01

• PE-LA 18-03

• Su suljettu

• tupakointihuone

• 40" ja 42" taulu-TV:t

• tanssilattia
• RAY
• biljardi
• päivän lehdet
• jukebox

Purtavaa:

• iso toast: 5 e
• kuumia kana- ja kinkkupaniineja 4,50

Mestarin kertomaa: Wanha Mestari Seinäjoki

Lakeuden ristin, Tangomarkkinoiden ja Paula Koivuniemen kotikaupungin, Seinäjoen, Wanha Mestari nostaa valokeilaan niin Seinäjoen alueen historiallisia lähtökohtia kuin tämän päivän vetovoimatekijöitä.

Ravintolan valokuvakokoelma taustoittaa Seinäjoen kehityksen tärkeimpiä vaiheita aina 1700 –luvun lopulta lähtien.

Äitinä maakunta, isänä rautatiet

Seinäjoen kehitystä kuvataan usein vanhemmuuteen liittyvin termein. Kehityksen äitinä on ollut maakunta ja isänä rautatiet. Historiankirjojen mukaan Seinäjoen kehityksessä on ollut kolme vaihetta.

Ensimmäiset maininnat Seinäjoen kylästä ovat 1550-luvun lopulta. Vuonna 1798 perustettiin Östermyran ruukki jonka ympärille syntyi teollisuutta ja maataloutta. Toisen vahvan kehityssysäyksen antoi 1880-luvulla rautateiden rakentaminen, joka loi edellytyksiä liike-elämälle ja maakunnallisten laitosten, kuten sairaalan, sijoittumiseen paikkakunnalle.

Vuonna 1960 Seinäjoki sai kaupunkioikeudet. Sen jälkeen väestön määrä on kasvanut voimakkaasti ja palvelut ovat monipuolistuneet.

Törnävän Kartano

Abraham Falander, jonka Ruotsin kuningas aateloi nimellä Wasastjerna, perusti Seinäjoen varteen, Tikkukosken rannalle Östermyran rautaruukin v.1798. Vuonna 1806 rautaruukin yhteyteen nousi Östermyran kartano. Eräiden arvioiden mukaan kartano on C. L. Engelin piirtämä, mutta asialle ei toistaiseksi ole löytynyt vahvistusta.

Kartanosta kehittyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Etelä-Pohjanmaan maatalouden keskus, ja se oli maanviljelyn ja karjanhoidon mallitila.

Vuonna 1903 Östermyran kartano siirtyi hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddin omistukseen. Hän nimesi kartanon Törnäväksi syntymäpaikkakuntansa Tyrnävän ruotsinkielisen nimen mukaan. Törnudd testamenttasi kartanon maineen Seinäjoen kunnalle 1925.

Seinäjoen omistuksessa kartanon on palvellut mitä moninaisimmassa tehtävissä: se on muun muassa toiminut luontaisparantolana, sotasairaalana, talouskouluna ja vuodesta 1984 asti Seinäjoen kaupungin juhlahuoneistona ja edustustilana.

Tangomarkkinat

Kaunis kesäilta ja suomalaiskansallinen tango - yhtälö, joka sai Ilmajoen Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Lasse Lintalan ja MTV3:n ohjelmajohtaja Tauno Äijälän mielikuvituksen lentämään kesäisenä iltana 1980-luvun alkupuolella.

Idea oli kantava. Tangomarkkinoista on tullut yksi Suomen suurimpia yleisöjuhlia. Tangomarkkinat -tapahtuma on yli 20-vuotisen historiansa aikana vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen viihdemusiikkiin. Tangolaulukilpailun myötä on menestykseen noussut useita uusia tähtiartisteja. Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu tuottaa vuosittain suuren määrän uusia tangosävellyksiä, osa mahdollisia ikivihreitä.

Seinäjoen Tangomarkkinat on tavoittanut suuren yleisön. Ensimmäisille Tangomarkkinoille vuonna 1985 osallistui n. 18.000 vierasta. Tänä päivänä Tangomarkkinat on yksi Finland Festivals -ketjun suurimmista juhlista.

Tangomarkkinat on herättänyt huomiota myös ulkomailla. Lähes kaikista Euroopan maista ja Pohjois-Amerikasta saakka on tultu Pohjanmaalle ihmettelemään ja ihailemaan suomalaisten intohimoa tangoon. Ulkomaiset mediat ovat tehneet Tangomarkkinoista useita artikkeleita, raportteja ja dokumentteja.