Avoinna:

• Ma-to 15-22
• Pe 15-02
• La 12-02
• Su 12-22

Ajanvietettä:

• iso terassi ympäri vuoden
• Biljardi omassa huoneessaan
• Canal + ja 37" taulu-TV
• Jukebox
• Päivän lehdet ja lautapelejä
• RAY ja PhotoPlay
• tupakointihuone
• iso tanssilattia

Mestarin kertomaa: Valmetin traktoritehdas

 Traktorin ensimmäinen prototyyppi valmistui jo vuonna 1949 Valtion tykkitehtaalla eli nykyisillä Rautpohjan tehtailla Jyväskylässä. Traktoriprojektin johtoon nimetty diplomi-insinööri Olavi Sipilä toi prototyypin pääosat mukanaan kivääritehtaaseen Tourulaan, joka sai suojiinsa myös traktorinvalmistuksen. Siirto oli osa sovitusta työnjaosta, joka toteutettiin samalla kun Valtion Metallitehtaat muuttui Valmet Oy:ksi. Näin oli luotu pohja suomalaisen traktorin esiinmarssille – tulevalle menestystarinalle – joka jatkuu edelleen….

Vuosi 1951 oli kokonaisuudessaan merkittävä. Yhtiön nimenmuutoksen lisäksi ensimmäinen 10 kappaleen sarja 13 hevosvoiman traktoreita valmistui käyttöön. Näistä kymmenestä ensimmäisestä on Suolahden tehtaan aulassa nähtävillä traktori numero 9. Traktorien valmistumisen myötä markkinoille lanseerattiin uusi tuotemerkki, joka oli tietysti Valmet.

Alkukymmeniköstä annettiin suoraan kolme prototyyppiä keskisuomalaisten isäntien käyttöön. Sana levisi ja kiinnostus kasvoi, vaikka sodanjälkeisessä Suomessa kotimaiset tuotteet olivatkin huonossa huudossa. Myönteiset signaalit johtivat päätökseen seuraavan vuoden tuotannosta ja näin vuoden 1952 maatalousnäyttelyssä esiteltiin jo kotimaista traktoria.

Seuraavana vuonna aloitettiin sarjavalmistus. Lempinimet Pikku-Valmet ja Piikkilangan kiristäjä ovat vieläkin monen muistissa. Markkinoinnin ja valmistuksen sujuessa hyvin, solmittiin kolmen tunnetun keskusliikkeen kanssa huolto- ja myyntisopimukset. Yhteistyötä ja alihankintaa harjoitettiin ainakin Linnavuoren tehtaan, Fiskarsin ja Rosenlewin kanssa.

Seuraavat vuodet olivat tuotekehittelyn, uusien markkinoiden ja valmistusmaiden aikaa. Teho-ongelmat ratkaistiin dieselmoottorin käyttöönotolla ja vaatimukset hydrauliikan parantamiseksi otettiin huomioon . Tekninen etumatka sai kilpailijat koventamaan otteitaan. Vastalääkkeet löytyivät viennistä, sillä Valmet 33 D:n tuotantoa ja myyntiä pönkitti Kiinaan ja Brasiliaan vuodesta 1957 alkaen tehdyt kaupat. Ovet Turkkiin oli avattu jo pari vuotta aiemmin.

Suolahden kannalta toistaiseksi merkittävin päätös tapahtui 1969. Malliston ratkaiseva laajentuminen vaati lisää tuotantotilaa ja ne löytyivät Suolahden Sirkkaharjusta. Pelloilta oli siirrytty entistä enemmän metsätöihin ja muihin urakoihin, joissa traktorisovitteiset työkoneet olivat kysyttyjä. Ylipäätään erilaisilla ominaisuuksilla varustettuja erikokoisia traktoreita haluttiin, kehiteltiin ja tehtiin koko ajan.

Teknisen edelläkävijän maineen kruunasi ergonomiaan satsaaminen. Jo vuonna 1971 yhtiö esitteli Valmet 502:n, joka takasi kuljettajalle siedettävät työolot. Uutuus poikkesi ulkomuodoltaan muista traktoreista ja siinä oli havaittavissa Valmetille ominainen kiilamaisuus konepeitossa. Seuraavat mallit jatkoivat viitoitetulla tiellä ja niinpä Valmet saavuttikin markkinajohtajan aseman Suomessa vuonna 1973, eikä ole siitä sen jälkeen luopunut.

Seuraavana vuonna Suolahden tehdasta laajennettiin ja kasvua haettiin myös muualta. Yhteispohjoismaisen traktorin valmistus alkoi vuosikymmenen lopulla, kun Volvo siirsi traktorituotantonsa Valmetille. Seitsemän vuoden aikana saavutettiin markkinajohtajan asema Pohjoismaissa, luotiin 15 traktoria käsittävä uusi maatalousmallisto ja palautettiin traktoreiden nimeksi taas pelkkä Valmet.

Yhteisteistyö Massey-Fergusonin kanssa alkoi moottoritoimituksista 1987 ja ennen vuosikymmenen loppua käsissä oli yhteistyösopimus suurista traktoreista. Eurooppaankin tehtiin satsauksia. Strategia toimi ja 90- luvulla Valmetin nimeä kirkastivat Tractor Pulling  - kisat, keskisuomalaiset rallitähdet ja ISO 9001 –laatutodistus. Kyseisen sertifikaatin sai ensimmäisenä maailmassa haltuunsa Suolahden tehdas joulukuussa 1993.

Muutokset olivat kuitenkin tulossa. Vuonna 1994 valtiovallan päätöksellä itsenäisestä Valmet Oy:stä tai sen traktorien ja dieseleiden valmistuksesta tuli osa Sisu-konsernia. Seuraava kauppa hierottiin kolme vuotta myöhemmin. Tuotantoennätyksistä huolimatta Sisu siirtyi Partekin omistukseen ja traktoriyhtiön nimeksi tuli Valtra Oy.

Vuonna 2001 tuli aika sanoa lopullisesti hyvästit Valmet –nimelle traktorin kyljissä. Jo vuonna 1963 rekisteröity Valtra –tuotemerkki syrjäytti puoli vuosisataa käytössä olleen edeltäjänsä. Tämänkin tapahtuman jälkeen traktorien valmistus on kohdannut uusia käänteitä. Kone Oy osti Partekin ja laajensi Suolahden tehdasta mittoihin, joka antaa mahdollisuuden tehdä jopa 15000 traktoria vuodessa vaikka mittatilaustöinä. Mittavista investoinneista huolimatta Kone Oy halusi keskittyä ydinliiketoimintoihinsa ja uusi omistaja löytyi ison veden takaa.

Vaikka omistus ja toiminta onkin kansainvälistynyt, kukaan tuskin unohtaa mistä kaikki on saanut alkunsa: Perussuomalaisesta osaamisesta, asiakaslähtöisestä ajattelutavasta ja uskosta omaan tekemiseen, jonka symbolina niin moni Pikku-Valmet seisoo kunniapaikalla omistajiensa talleissa ja halleissa.

Hotellit edullisesti - Hotellimaailma.fi