Avoinna:

• Ma - Ti  18-22

• Ke - To 18-24

• Pe - La 18-03

• Su 18-23

Ajanvietteitä:

• Ilta-sanomat ja Iltalehti

• Toto-piste

• Rayn jokeripokeri

• Pelikan biljardi (tuntipöytä), "kosketuspeli" ja 100 cd:n juleboxi

• Lautapeleistä Alias, Kimble, Trivial Pursuit, Shakki, Pelikortit, Viiden suora

• 3 x 32"  ja yksi 42" taulu-tv

• tupakointitila

Mestarin kertomaa: Armeijan ratsastuskoulu 1933-45

Suomen hallitus asetti 16.3.1928 komitean pohtimaan hevosjalostuksen keskittämistä. Jo 11.3.1929 Forssan lehti tiesi kertoa: ”Ypäjälle tulee suuri hevosjalostuskeskus”.

Komiteamietinnön pohjalta vahvistettiin 13.2.1931 laki valtion hevos-siittolan ja hevoskoulun perustamisesta, sekä armeijan ratsukoulun ja hevosvarikon sijoittamisesta Kartanonkylän kartanoon.

Varuskunta rakennettiin vuosina 1931-1935 työllisyystöin noin sadan miehen voimin. Syyskuun 17 päivänä tuotiin junalla Armeijan Remonttikoulun 15 hevosta kartanon vanhoihin tiloihin. Remonttikoulun pääosa tuli junalla Lappeenrannasta 1.19.1933 kello 12:00 Ypäjän asemalle.

Koulun vahvuus oli 3 upseeria, 26 aliupseeria ja 80 ratsusotilasta. Hevosia oli tuotu tähän mennessä 131. Muutamaa päivää myöhemmin tuli vielä 35 hevosen erä lisää. Siirtoa johti koulun johtaja Kurt Bäckman. Koulun nimi muuttui myös Armeijan Ratsukouluksi. Koulun upseerit Kurt Bäskman, Hans von Essen ja Yngve Butsov olivat ratsastuskilpailujen eliittiä 1930 luvulla. Varsinkin Bäckman ja hevosensa Cabarello olivat tunnetuimpia ratsukkojamme.  Talvisodan aikana 1939-1940 Ratsukoulu koulutti normaalisti varusmiehiä.

Marsalkka Mannerheimin käskystä perustettiin 1941 Ratsukoulun yhteyteen oma hevos-siittola tuottamaan hevosia puolustusvoimille. Sodan jälkeen Ratsukoulun nimeksi tuli Hevoskoulu I.

Suomen kuuluisin hevonen, marsalkka Mannerheimin ratsu Käthy, joka oli syntynyt 1932 Ruotsissa, tuotiin Hevoshuoltokoulu I:een 19.1.1951. Käthy oli 169 cm korkuinen tummarautias. Mustiin verhottu Käthy osallistui marsalkka Mannerheimin hautajaisiin Aapeli Siltasen ohjauksessa 4.2.1951, sekä Suurtorilla että hautajaiskulkueessa.

Jonkin aikaa hautajaisten jälkeen Käthy sai varsan, joka kuitenkin kuoli pian. Toisen varsan Käthy sai 24.7.1952. Eläinlääkärin määräyksestä Käthy lopetettiin 24.2.1953. Käthyn hautapaikalle pystytettiin marsalkka Mannerheimin toivomuksen mukaisesti muistomerkki. Muistomerkki oli noin puoli metriä korkea luonnonkivistä muurattu pyramidi. Sittemmin paikalle asennettiin 1991 suuri kivipaasi ja laatoitus sen ympärille.

”Merkittävä vaihe Ypäjän historiassa päättynyt”, kirjoitti Forssan Lehti 30.6.1955. ”Hevoskoulu I, joka 22 vuoden ajan antoi eloa ja värikkyyttä Ypäjän kirkonkylälle, muutti eilen Niinisaloon. 

Hotellit edullisesti - Hotellimaailma.fi