Suomussalmi Wanha Mestari

Yhteystiedot
Kiannonkatu 2-4, 89600 Ämmänsaari
040 173 9809
suomussalmi.wanhamestari@restel.fi
Aukioloajat
Ke–To0917 (keittiö klo 0916:30)Pe0903 (keittiö klo 0902:30)La1203 (keittiö klo 1202:30)Su1218 (keittiö klo 1217:30)

Suomussalmella ei 1500-luvulla ollut vakituista asutusta. Oulunjärven ympäristössä paikasta toiseen siirtyvät talonpojat elivät kaskiviljelyllä. Nykyisen Suomussalmen suunnalla asuttaminen sai vauhtia vasta, kun Ruotsin kuningas Kaarle IX lupasi 1598 kaikille Oulujärven ympäristöön siirtyville uudisasukkaille 6 vuotta verovapautta.1600- luvun asutusvaihe päättyi kuitenkin nälkä - ja ruttovuosiin, hallat iskivät tavallista ankarammin ja satoja tuhoutui. 1712 Kainuuseen ehtinyt suuri Pohjan sota lisäsi köyhyyttä entisestään. 1732 Suomussalmen väkiluku oli suunnilleen 450 asukasta. Valtio auttoi verohelpotuksin ja väestö alkoi nopeasti lisääntyä.

Kuitenkin 1939 Talvisodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin Suomussalmen Karttimossa. Raatteessa rajavartijat kuulivat radiosta diplomaattisuhteiden katkenneen ja suunnilleen
samoilla hetkillä alkoi ampuminen sielläkin. Suomussalmen taistelu käytiin kirkonkylän ja sen pohjoispuolella olevan Hulkonniemen alueilla 1939 joulukuussa. Jo joulukuun puolivälissä taisteluiden ollessa käynnissä kirkonkylällä oli Raatteen tielle Kuivasjärven-Kuomasjärven kannakselle – vain runsaan kymmenen kilometrin päähän kirkonkylästä – saapunut Neuvostoliiton 44. divisioonan kärkiosasto, jonka tarkoitus oli hyökätä myös kirkonkylään. Kapeaa kannasta puolusti vain 300 miestä. Raatteen tien taistelu päättyi 8.1.1940 suomalaisten voittoon. Suomalaisia joukkoja komensi jääkärieversti Hjalmar Siilasvuo.